Ikaalisten ympäristölautakunnalta tyrmäys Kyröskosken Voiman luvan hakemiselle Kyrösjärven vesien uudella säännöstelyllä – Hämeenkyrön vastaavasta ei vielä löydy tietoa

Kyröskosken Voima on hakenut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta lupaa muuttaa Kyrösjärven säännöstelylupaa. Yhtiöllä on kymmeniä puoltavia seikkoja, että miksi tämä lupa kannattaa hyväksyä. Laitoksen paremmasta toiminnasta aina linnuista haukiin asti. Siis kaikki näyttäisi yhtiön puolesta olemaan paremmin päin, kun tämä lupa vain heltiää. Ikaalisten ympäristölautakunnan kokouksen esityslistojen pykälä § 27: Lausunto Kyrösjärven säännöstelyluvan muuttaminen. Ikaalisten kaupungin ympäristölautakunta on kokouksessaan 16.5.2023 ottanut kantaa asiaa, ja ei puolla tätä yhtiön hakemusta. Ikaalisten pöytäkirjat eivät ole vielä tulleet julkiseksi tämän kokouksen osalta, joten pieniä muutoksia on voinut vielä tulla tähän vastauksen ehdotukseen. Hämeenkyrön kunnan kohdalta ei ainakaan vielä löydy tietoa, että ottaako se muistutuksen asiakseen. Sillä tällä alkaa olla kohta kiire tehdä se muutaman päivän sisällä.

Muistutukset ja mielipiteet. Ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea (asianosainen), voivat tehdä muistutuksen asiasta. Muilla kuin asianosaisilla on tilaisuus ilmaista mielipiteensä. Muistutus tai mielipide pyydetään toimittamaan virastolle viimeistään maanantaihin 22.5.2023 mennessä.

***

Oheisena kopiota Kyröskosken Voima Oy:n hakemuksesta ja sen jälkeen kopiota Ikaalisten ympäristölautakunnan esityslistoista asiasta.

KUULUTUS
Vesilain mukainen lupahakemus | kuulutuksen julkaisupäivä 14.4.2023

Hakemuksen tiedoksisaantipäivä: Hakemuksen tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisajankohdasta eli 21.4.2023.
Hakija Kyröskosken Voima Oy

Asia Kyrösjärven säännöstelyluvan muuttaminen, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Ylöjärvi
Hakemuksen pääasiallinen sisältö.
Kyröskosken Voima Oy hakee voimassa olevan luvan haltijana lupaa Kyrösjärven säännöstelyluvan muuttamiseksi. Lisäksi hakija hakee luvan muuttamista nykyisen vesilain mukaiseksi (VL 19 luku 15 §). Kyrösjärven nykyiset vedenkorkeudet ja juoksutukset perustuvat Länsi-Suomen vesioikeuden 13.3.1987 antamaan päätökseen nro 11/1987/1 sekä korkeimman hallinto-oikeuden 23.6.2009 antamaan päätökseen dnro 1333/1/08.

Kyrösjärven säännöstelylupaan haetaan muutoksia, jotta säännöstely voidaan toteuttaa joustavammin ottaen huomioon vallitseva vesitilanne ja ilmastonmuutos. Lisäksi säännöstelyn muutoksen yhteydessä päivitetään säännöstelyn NN-korkeusjärjestelmä N2000-korkeusjärjestelmään. Hakija hakee muutosta säännöstelyä koskevaan lupamääräykseen 27 ja on toimittanut uuden ehdotuksen säännöstelyn ohje piirroksesta. Uusi säännöstelyn ohjepiirros mahdollistaa joustavamman ja ennakoivamman säännöstelyn. Jatkossa voimalaitoksen rakennusvirtaama pystytään hyödyntämään paremmin, laitoksen ajoittainen pysäyttäminen vähenee, laitos kuluu vähemmän ja ohijuoksutuksen vähenevät. Hakija on myös ehdottanut lisättäväksi lupaehdot 27 e), f) ja g), jotka ovat poikkeuksia ohjepiirroksesta ja koskevat säännöstelyä tulvatilanteissa sekä vedenkorkeuden säätelyä kevättalvella vallitsevan lumi- ja vesitilanteen mukaisesti, jolloin talvitulviin pystytään varautumaan paremmin ja talven tulvahuiput pienenevät.

Hakemuksen mukaan säännöstelyn kehittäminen turvaa Kyrösjärven nykyisiä vesipintoja ja mahdollistaa kesäaikaiset hieman korkeammat vesipinnat. Tämä hyödyttää erityisesti luonnonoloja ja linnustoa. Myös virkistyskäytölle vaikutukset ovat positiiviset. Loppukeväällä aiempaa korkeampana pysyvä vesipinta voi parantaa hauen lisääntymistä, kun potentiaaliset kutu- ja pienpoikasalueet pysyvät paremmin vesitettyinä.

Hankkeella on myös voimataloushyötyä Kyröskosken voimalaitokselle. Uuden lupaehtoesityksen mukaisella säännöstelykäytännöllä keskivirtaamat säilyvät nykyisellään mallinnettuun nykykäytäntöön verrattuna. Pappilanjokeen juoksutettavien virtaamien keskimääräinen vaihteluväli hieman kasvaa uuden ohjepiirroksen mahdollistaman lisääntyneen jouston myötä. Vaikka keskiylivirtaaman tunnusluku yleisesti nousee, ei vuorokauden maksimivirtaamat kasva. Virtaaman kasvu johtuu mm. siitä, että uusi säännöstelyn ohjepiirros huomioi voimalaitoksen nykyisen käytön tuottaman rakennusvirtaaman paremmin. Säännöstelijä pystyy varautumaan paremmin vedenkorkeuden nousuihin. Esimerkiksi sateisten syksyjen aikana laitosta ei tarvitse enää sulkea sunnuntaisin eikä ohijuoksutustilanteita synny niin usein. Joustavampi ja ennakoivampi säännöstely vähentää äkkinäisiä muutoksia juoksutuksissa, ja lyhytaikaissäännöstelyn haitat voivat lieventyä Pappilanjoessa. Hakemuksenmukaan hankkeesta ei aiheudu merkittäviä haittoja.

Hakija esittää poistettavaksi puiden uittoon liittyvät lupamääräykset 8 ja 14, eroosiovahinkojen korjaukseen ja rantojen suojaamiseen liittyvä lupamääräykset 34, 35, 36 ja 39 sekä tarkkailusuunnitelman toimittamiseen liittyvän lupamääräyksen 40. Lisäksi hakija esittää poistettavaksi vuosina 1998-2004 lyhytaikaissäännöstelystä aiheutuneiden vahinkojen ja haittojen selvittämistä ja korvaamista koskevan lupamääräyksen 38 ja vuodesta 2004 eteenpäin aiheutuvien vahinkojen korvaamista koskevan lupamääräyksen 32.

Ikaalisten ympäristölautakunnan vastine

Oheisena kopiota Ikaalisten ympäristölautakunnan lautakunnan 16.5.2023 kokouksen pöytäkirjojen esityslistasta.

Ehdotus / ympäristönsuojelusihteeri Teijo Jokinen:
Ikaalisten kaupungin ympäristölautakunta toteaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle lausuntonaan Kyröskosken Voima Oy:n Kyrösjärven säännöstelyluvan muuttamisesta seuraavaa.

Luvassa tulisi huomioida, että Kyrösjärven veden pinnan voimakkaalla vaihtelulla on heikentävää vaikutusta kalojen elinolosuhteisiin. Säännöstelykäytäntöjen avulla pitäisikin pyrkiä parantamaan kalojen elinolosuhteita huomioimalla muikun syksyinen kutu ja mädin kuoriutuminen keväällä.
Vaikka vuonna 2017 tehdyn muikun kutua koskevan tutkimuksen mukaan Kyrösjärven muikku kutee pääasiassa syvemmällä, niin talviaikaista voimakasta juoksutusta tulee välttää, jotta muikun kutu ei vaarannu ns. kevätkuopan aikana.

Hauen kevätaikainen kutu ja riittävä alkukesän vedenkorkeus kutulahdilla tulee huomioida. Riittävän korkea kesäaikainen vedenpinta parantaisi myös lintuvesien ruokailu- ja pesimäpaikkojen olosuhteita.

Myös ranta-alueen ja vesistön käytön parantamiseksi tulisi pitää kesäaikainen vedenpinnan taso nykyistä korkeampana. Jonykyisillä juoksutusmäärillä ja suurilla pinnan vaihteluilla aiheutetaan huomattavaa haittaa ranta-asukkaille ja järven käyttäjille. Monien loivien rantojen vene- sekä uimalaiturit ovat osittain kuivalla maalla ja täten virkistyskäyttö on jo valmiiksi rajoittunutta ja paikoin lähes mahdotonta.

Lisäksi vedenpinnan suuri vaihtelu altistaa ranta-aluetta eroosiolle, jolloin rannan sekä järven käytettävyys laskee entisestään. Kyrösjärven rannalla on huomattavan paljon vakituisia sekä vapaa-ajan ranta kiinteistöjä, joidenosalta tulisi varmistaa, ettei rannan käytettävyys heikkenisi entisestään. Kyrösjärvi sijaitsee pääosin Ikaalisten kunnan alueella, jolloin veden laskunhaitat jäävät Ikaalisten osalle, mutta saavutettavat hyödyt uuden luvan myötä olisivat vähäiset.

Hakemuksen kohdassa 7.7. on esitetty vaikutuksia suojelualueisiin ja todettu Teikankaan pohjavesialueen olevan riippuvainen pintavesisysteemistä.

Pintavesillä ei kuitenkaan nykyisin ole merkitystä Teikankaan pohjavesialueella. Alueen eteläosassa sijainnut tekopohjaveden ottoon liittyvä pumppukaivo (H+H Siporex Oy) on poistettu käytöstä. Muutoin pohjaveden virtaussuunta on Kyrösjärveen päin jarantaimeytymistä ei tapahtune.
Hakemuksessa pitäisi kuitenkin tarkastella ennemmin Heinistön pohjavesialuetta ja Kyrösjärven vedenkorkeuden vaihtelun vaikutusta alueeseen. Heinistön pohjavesialueella sijaitsee Ikaalisten Vesi Oy:n pohjavedenottamo Kyrösjärven rannassa. Ottamon kapasiteetti on 1650 m3 vuorokaudessa, mutta tällä hetkellä se toimii varalla ja käyttö on vähemmän kuin 100 m3 vuorokaudessa. Nähtävästi hakemuksessa esitetyllä Kyrösjärven vedenkorkeuksien vaihtelulla ei kuitenkaan olisi vaikutusta vedenottamon toimintaan, vaikka ottamista lisättäisiin. Pohjaveden päävirtaussuunta on koilliseen ja pohjavettä purkautuu Kyrösjärveen. Isoilla ottomäärillä tapahtuisi kuitenkin rantaimeytymistä.
Tämä pykälä esitetään tarkastettavaksi kokouksessa.

Lähde: Aluehallintovirasto Länsi- ja Sisä-Suomi Ympäristölupavastuualue ja Ikaalisten ympäristölautakunnan kokouksen esityslistat

Kyröskosken Voiman mukaan loppukeväällä aiempaa korkeampana pysyvä vesipinta voi parantaa hauen lisääntymistä, kun potentiaaliset kutu- ja pienpoikasalueet pysyvät paremmin vesitettynä | Viite-kuvituskuva | ARKISTOKUVA